Aihe kyllä sivuaa myös uutta harrastusta! Hiihtämistä. Ostin uudet sukset ja hiihtäminen on maistunut taas hyvältä! Kunto kasvaa kohisten;) Olo on kuin urheilijalla! Heh! Viikonloppuna on tarkoitus käydä kauempanakin maistelemassa uusia latuja, toivottavasti ilmat suosii!

Vuosi on alkanut kyllä hyvin, aika on mennyt nopsaa ja olo on ollut hyvä! Kevät on mielessä ja kesä. Surullisia asioita on tietenkin aina ilmassa, mutta pitää yrittää silti selvitä kaikesta. Elämä on tässä ja nyt, päivä kerrallaan mennään:) Se on mun motto. Haaveita ja unelmia ja suunnitelmia tietenkin pitää aina olla, mutta kaikki kai tietää, että suunnitelmilla ei ole tapana onnistua aina niin täydellisesti?!

Omaa kotia etsitään, mutta kaikki ajallaan:) 

Nyt ihana perjantai, mukavaa viikonloppua kaikille!

Tein tällä viikolla paljon ylitöitä. Ja vieläkin jäi paljon tehtävää, mutta oli pakko jo perjantain kunniaksi laittaa ovi kiinni ja päästää viimoiset aivosolut myös lomalle ettei nekin kokonaan kuihdu pois. Töiden jälkeen siivottiin niin vimmatusti ja vihaisesti, että phuh! Ei menny kauan, ja koti kiiltää. Ja koska oli niin karsean kiukku olo, laitoin saunan päällä ja ennen neljää oli sekin homma jo tältä päivää hoidettu alta pois!:) Nyt vain ruokaa ja hyvää juomaa.

Edelleen olen katsellut paljon matkoja.. hyvä kohde on vieläkin hakusalla. Matka jää varmaan kesälle. Tämä ilta tulee vietettyä varmaan myös aika hyvin koneen äärelle tutkien keskustelupalstojen matkoista kertovia juttuja! Ehkä sieltä löytyy vinkkejä:)

Hyvää viikonloppua kaikille!

p.s meillä on vieläkin ne jouluvalot!

Ja hyvä fiilis jatkuu edelleen. Töissä on jopa kivaa, vaikka pitkiä päiviä tuleekin tehtyä. Perfect!:) Vapaalla on nähty paljon kavereita ja suunniteltu tulevaisuutta. Pitkästä aikaa minä hengitän ja olen ihan vaan tässä, tässä hetkessä. Se tuntuu hyvältä. Kaikki yölliset ahdistuskohtaukset ovat olleet nyt pitkästä aikaa poissa, sydän ei tao yhtä kovalla tahdilla ja kipuja on vähemmän. Ote on parempi:)

Päässä soi Bon Jovin biisi ja tanssijalkaa vipattais, harmi että on vasta tiistai!:)

Viikko on alkanut töiden parissa. Siis töitätöitätöitä on riittänyt! Tahti kovenee loppuviikkoa kohti. Phuuuh. Saisinpa perjantaina korkata saunasiiderin, mutta kun ei.. ei sitäkään edes saa! Rankka elämä:D

Tänään on taas sellainen päivä, että omat murheet tuntuu pienen pieniltä, naurettavilta. Olo on varsin kevyt, sanoisinko kepeä! Mun diagnoosi olisi varmaan aika mielenkiintoinen, jos psykologi sellaisen sattuisi tekemään.

Uskaltauduttiin tänään myös ulkoilemaan. Pakkanen on laskenut, mutta viima on silti kovin kylmä... Mutta sai taas ihailla Suomen luontoa, talven kauneutta. Kovien pakkasten aikaan kaikki oli niin kuin valokuvista, pysähtynyttä! Kaikki ne värit ja se puhtaus. Uskomatonta. Vaikka omakin mieli halajaa jatkuvasti ulkomaan reissuille lämpimiin aurinkoisiin paikkoihin, niin täytyy kyllä myöntää, että en varmaan osaisi elää ilman neljää vuodenaikaa, jotka niin selkeästi Suomessa näyttäytyvät!

Ulkomaanmatkat ovat siis todellakin taas mielessä, pohdittiin jos keväällä/keväällä lähdettäisiin taas jonnekin. Kreikan saaret kiinnostavat.. Toisaalta, unelma numero yksi olisi New York, mutta se taitaa vaatia pitkä jänteisempää suunnittelua ja isompaa matkakassaa:) Jonnekin kuitenkin pitää lähteä, ehkä se Kreikka ja Kefalonia on tällä hetkellä paras vaihtoehto.

..tänään on myös vähän herkuteltu, mutta kaiken kaikkiaan viikko on mennyt ihan hyvin painonhallinnan kannaltakin. Ja tipatonkin on pitänyt:)

Ajattelin, että mennyt syksy oli elämäni raskain, mutta näköjään tämä alkanut uusi vuosikin jatkaa samaa linjaa. Välillä tuntuu, että ei enää jaksa miettiä ja murehtia, kantaa huolta. Välillä tuntuu, että haluaisi olla vaan itsekäs ja unohtaa kaikki muu. Mutta ei se onnistu, eikä sitä oikeasti edes haluaisikaan. Eikä ole niin kaukaista maailman kolkkaa, minne menemällä voisi jättää kaiken taakseen.

En ole luovuttaja, mutta joskus nyppii ottaa aina se taistelijan roolikin - vaikka ylpeämpänä sitä roolia tietenkin kannan. Mutta ei ne vastoinkäymiset ja selviämiset aina vahvista. Kyllä ne sattuu.. Tulee uusia pelkoja ja huolenaiheet kasvaa. Kun painaa pään tyynyyn, alkaa mahdoton ajatusten juoksu, rinnassa tuntuu kovaa sydämen pauketta.. kipuja,kipuja.

Mutta eteenpäin.

Kyllä minä ainakin monesti niin teen. Mun mielestä tuon on lattein vertauskuva, minkä olen ikinä kuullut, se ei päde yhtään mihinkään. Sillä on merkitystä!!

- kansi,kuori,ulkonäkö,muoto,tyyli,värit,ensivaikutelma.

Tänään oli oikein mukava päivä, mietin jopa että pitkästä aikaa oli sellainen rentoutunut olo. Edistystä. Tuli kyllä vähän herkuteltua, mutta vapaan kunniaksi. Kaksi päivää vielä töitä ja sitten köllötellään taas! Hurraa!:)

Huomasin tänään kaivanneeni kiirettä. Vaikka se pelottaa ja kammoksuttaa - miten saa kaiken tehtyä ja vielä ajallaan, niin silti siinä on oma viehätyksensä! Tunnit kuluu nopeaa.

Kaikki kiire työn kanssa vie ajatukset pois muista arjen huolista, mikä on tällä hetkellä hyvä asia. Kun kerran olen nyt laihiksellakin - ja ai niin!! vietän myös tipatonta tammikuuta, en voi surujani hukuttaa ruokaan enkä alkoholiin. Hukutan ne siis töihin:D

Entäs sitten kun kiire loppuu?

Kiireisen työpäivän jälkeen virtaa on riittänyt pitkälle iltaan. Reilun viikon joululoma teki kyllä tehtävänsä, nyt jaksaa taas. Hyvä niin, koska paljon töitä onkin tiedossa. Ja "arkielämässä" niitä haasteita riittääkin! Oman pään kasassa pitäminen on haaste numero yksi, ja jottei se kävisi liian helpoksi, päätin myös uuden vuoden kunniaksi tiputtaa hieman painoa.

Hermoja raastavia hetkiä siis tiedossa.

Mutta nyt on hyvä fiilis tätä kaikkea kohtaan, hyvä uuden vuoden aloitus! Katsotaas kauanko tätä fiilistä kestää...:)